Kevätkuulumiskatsaus

Viimeisestä kirjoituskerrasta on melkein kuukausi. Paljon on sen jälkeen tapahtunut, paljon tapahtumia, uusia juttuja, iloisia asioita sekä harmillisia hetkiä. Monesta tekisi mieli kertoa, vaikea päättää mistä aloittaa. Ehkäpä aihe kerrallaan.

Wappu

Tänä wappuna jaksoin paremmin kuin viime vuonna :) Uni pelasti. Wappu meni jotenkin omalla painoillaan. En liikaa miettinyt tai stressannut. Kivoja tapahtumia ja mukavia ihmisiä, nakkejakin ja lihapulla. Sää salli, vaikka räntä aluksi pelotti. Parasta oli rekka sekä se, että huomasin, miten uusi toimikunta on tuonut uusia mukavia ystäviä. Nurkassa seisoo nyt iso Tulikukka, mitenkähän osaan sitä käyttää.

Työt

Eilen loppuivat tämän kevään assarointihommat. Työ oli kivaa, vaikkakin välillä melko kiireistä usean harjoitusryhmän takia. Jännää oli huomata, että jotkin opiskelijat moikkasivat kadullakin :) kummallisinta se, että eräs poika tuli kysymään minulta Wapun aikaan “Joko Java on loppu?”. Parin viikon päästä aloitan työt melko pienessä ohjelmistoalan yrityksessä. Jänskättää. Odotan sitä innolla.

Urheilut

Jalkapallokausi alkaa ensi viikolla. Jännää! Menen kokeilemaan erääseen joukkueeseen, miltä pelaaminen tuntuu. Ethanakin aloittaa pelinsä. Jesh! Wapun jälkeen on myös kätevää aloittaa lenkkeilykausi oikein kunnolla. Jospa ilma vaan lämpenisi.

Muut jutut

Minulle tulee kesäksi uusi kämppis. Se vähän jännittää. Nykyisen kanssa menee hyvin, joten on luultavasti erilaista asua melko pienessä kämpässä täysin tuntemattoman ihmisen kanssa.

Kävin heittämässä talviturkin. Odotan kesää ja lämmintä merivettä.

Pääsiäisen jälkeiset tunnelmat

Pääsiäinen vierähti mukavasti kotiseuduilla seikkaillen, syöden ja nukkuen. Kevättalviset univelat ehti vihdoin nukkumaan pois. Mielikin on loman jälkeen hieman rennompi kuin ennen lomaa. Löhöilyn lisäksi törmäsin moneen vanhaan kaveriin tarkoituksella ja tarkoituksetta. Vanhaa jalisporukkaa on ikävä, erityisesti lenkkikaveria etsiessä :/

Pääsiäisen vieton lisäksi minulle kuuluu tällä hetkellä aika löysää. Kevään harkkatyöt alkavat olla ohi, ja enää on vain tenttejä. Monta tenttiä. Lenkkeily ja urheilu on jäänyt kokonaan viimeisen parin viikon aikana :/ maha ja reidet jo paukkuvat löysinä. Onneksi ilma on kiva, että uskon viimein saavani itseäni niskasta kiinni ja aloittavani kunnollisen urheilukevään.

Perjantai-illan hömppää

Tällainen siili olen. Testaa sinäkin siilimäiset piirteesi.

Kevätriemu

Tänään on vuoden paras maanantai, vaikka nukuin puolitoistatuntia liian pitkään sekä ehdin jo 8 tunnin ajan hajoilla ryhmätöiden sekä esseiden takia. Jaksan edelleen hehkuttaa, kuinka aurinko, kevät ja valo piristävät. Ulos ja lenkille hakemaan voimaa esseen kirjoittamiseen.

Tälle repslollailin tänään, kiitos Airin :)

 

Huolimaton suhari

Haaveeni ja suunnitelmani juosta Stockholm Marathon ‘07 kuolivat täysin. Melkoinen yllätys. En tiedä, pitäisikö itkeä vaiko nauraa.

Olin jo viime vuoden puolella ollut mukana varaamassa paikkoja kesäkuiselle marathonmatkalle Tukholmaan. Olin luvannut matkaseuralle ja itselleni, että lähden mukaan ja juoksen. En kuitenkaan muistanut varata itse juoksua :( Oikeastaan tiesin, että juoksu on varaamatta, mutta en muistanut asiaa tarpeeksi paljon. En muistanut niin paljon, että olisin varannut paikan juoksuun. Nyt ruikutan rannalla. Toisaalta olen harmissani, toisaalta helpottunut. Kuitenkin helpottuneisuudesta paistaa laiskuus ja pienoinen luovuttamisen tunne. Kivaa jättää, koska luulen tietäväni, etten olisi yltänyt tavoitteeseeni. Samalla kamalaa jättää.

Onneksi joskus myös huolimattomalle säheltäjälle tarjotaan toinen tilaisuus. HCM. Reitti on kiva, tuttu ja nähty, tunnelma edelleen odottamisen ja treenaamisen arvoinen, halu juosta aikaisempia suorituksia paremmin on erittäin kova. Kesästä on tulossa urheilullinen, ei taaskaan pelkkiä terasseja ja makoilua. Voisin olla elämäni kunnossa elokuussa 2007.

Ennen kesää on kuitenkin Wappu, joka tulee varmasti!

Marathonin ja sähläämisen ohella tällä hetkellä elämääni voisi kuvata sanoilla kiire, stressi, ikävät ahdistuskohtaukset, vuosijuhlaedustukset, Lost, kevät, ilo, php, The Postal Service, herkkulakko ja unirytmin muuttaminen.

Myöhästyin

Voeh, näinpä tässä sitten kävi. Kai se on mentävä taas Helsinkiin.

Tuttuja kasvoja ja kiireistä arkea

Usein on kiva tavata sattumalta vanhoja tuttuja tai löytää vaikkapa internetistä joku vanha koulukaveri tai hyvän päivän tuttu. Äsken kuitenkin vastaani tulivat kasvot, jotka olivat jollakin tavalla tutut, mutta en osannut yhdistää kasvoja ihmiseen. Rupesi kovasti ärsyttämään.

Pari viimeistä viikkoa on ollut kovaa kiirettä: paljon työjuttuja, tentti, harkkoja ja ryhmätöitä. Kevättalven uuvahtaminen on käväissyt lähellä. Toivottavasti pahin aherrus ja ylipitkät päivät ovat jo takana. Nopea kevään tulo piristää kyllä minua kummasti. Tiet ovat sulaneet ja aurinko pilkahtelee kivasti :) Viime perjantainen ruokapainotteinen yllätysreissu Tallinnaan piristi myös mukavasti. Oli kivvaa. Synttärisankarikin näytti viihtyvän.

:o

Tynnyrissä elämisen seurauksia: luulin, ettei tällaisia ole enää Suomessa. Ensiksi luulin sitä vitsiksi :/

Biisejä hetkistä

Tässä biisiä hetkistä, jotka ovat jääneet musiikin avulla hyvin mieleen, ja joita on joskus kiva muistella. Tähän listaan tulisi varmaankin vielä monta biisiä lisää, joita en nyt muistanut.

Bloodhoud Gangin I Hope You Die. Biisi soi ringettejoukkueeni pukukopissa ennen Itä-Suomen alueen naisten sarjan loppuottelua (1999).

Queenin We Will Rock You. Biisiä laulettiin ja kuunneltiin ringettejoukkeen alkulämpimällä (2000 ja 2001)

The Rootsin The Seed oli lemppari baaribiisi. Hannen kanssa toivottiin sitä monesti (2003).

Outkastin Hey Ya tuo mieleen abivuoden ja lukiokaverit (2003 ja 2004).

Scissor Sisterin Get It Get It soi autossa tiheästi silloin, kun muutin pois kotoa (2004).

BassHunterin Boten Anna villitsi oudolla tavalla Sunny Beachilla ja Athenen kesäkokouksessa (2006).

Reginan Pidä Varasi, Tyttö oli kuuminta hottia Marathonilla, varsinkin Joensuussa (2006).

I’m So Excited Le Tigren soittamana kruunasi Infoähkyn jatkot ja silliksen (2006).

Tiger Babyn Shy sopii hetkeen kuin hetkeen ja tekee hyvän mielen (2007).

Kolmen kuukauden kiri

Jännää, miten tämän vuoden alku alkoi muistuttaa viime vuotta noin kuukausi sitten… ja erityisesti viime viikkoina.

Pari viikkoa sitten meinasin luovuttaa, meinasin hylätä tämän keväisen marathonprojektini, vaikka kuinka vuoden alussa olin suunnitellut muuta. Tuntui siltä, että viikkoja kestävä pieni sairastelu ja flunssa saavat minusta yliotteen, ja joudun taas vaihtamaan Tukholman kilpailun ja Helsingin tuttuun tapahtumaan. Onneksi en vielä luovuttanut vaan sain tänään uuden piristyksen. Illalla juoksemani lenkki tuntui erittäin hyvältä, vaikka alla oli aamun pumppi. Jaksoin yhtä hyvin kuin viime heinäkuussa \o/ Tuttu peruslenkki oli erityisen kiva, kun korvissa soi piristävä musiikki uudesta halpissoittimesta. Olen varmaan aika idiootin näköinen juoksennellessa ja laulellessa.

Minulla on siis vielä kolme kuukautta aikaa saada itseni toivon mukaan parempaan juoksukuntoon kuin viime kesänä, mikä tarkoittaa sitä, että nyt heti on aloitettava säännöllinen, tehokas ja päämäärätietoinen lenkkeily. Ajattelin suosia aamulla ja valoisaan aikaan lenkkeilyä. Saa nähdä onnistuuko.